 |
| Kalenterissa on vapaata - kuha sen täyttää. |
Hassunhauska
nenäpäivä tuli taas. Ihmiset kulkevat punaisissa nenissä ja
pöhköilevät erilaisissa ohjelmissa. Rahaakin taas kerätään.
Sano äkkiä, mihin varat menevät. Älä lunttaa!
Myönnän. En
tiennyt. Piti luntata.
Kuinka kauan sitä
on vietetty? Ei hajuakaan. Taas pitää luntata.
Nenäpäivä on jo
niin nähty. Varoja toki tulee vuosittain yhtä enemmän, mutta
voisiko se nenä olla vaikka välillä jalka. Tai sininen. Tai
yleensä ottaen jotain ihan muuta kuin hassu nenäpäivä.
Tämän päivän
syklit ovat nopeutuneet vuosi vuodelta. Puhutaan sitten erilaisista
teemapäivistä tai yleensä ottaen elämästä. Otetaan esimerkkejä:
-
Enää ei tehdä pitkiä työuria yhdellä ja samalla liukuhihnalla ja jäädä sen jälkeen kiikkustuoliin viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Jossain vaiheessa tulee halu siirtyä uusiin haasteisiin ja löytää uutta tekemistä.
-
Enää ei osteta kodinkonetta ja edes odoteta, että se kestäisi kymmeniä vuosia. Oletus on, että se pitää uusia aika-ajoin. Jos ei muuten, niin ainakin kodin sisustuksen mukaan.
-
Enää ei kerrota Kalle-vitsejä, jotka naurattavat vuosi vuodelta. Tämän päivän Kuha-vitsit on hetken ilmiö ja sitten ne unohtuvat. Ja hyvä niin.
Minusta oli erittäin
miellyttävä huomata, että 7.10.2015 vietettiin viimeistä kertaa
Kansallista etätyöpäivää. Ei siksi, että päivän nimi olisi
jatkossakin ollut tärkeä muistutus. Vaan siksi, että järjestäjät
ovat ymmärtäneet, ettei tiettyjä asioita kannata ylläpitää vaan
tavan vuoksi. Pitää uudistua.
Kannatan sitä, että
vapautetaan muitakin päiviä määräaikaisiksi. Uuden äärellä
asia on taas tuore ja asia jaksaa kiinnostaa paremmin.
