maanantai 3. elokuuta 2015

Talkoolaisen anatomia (JV-edition)

Uno Savolan liikenneympyrä.
Ralliorpous on jyväskyläläinen ilmiö, joka oirehtii viikon vuodessa. Silloin isovanhempien puoleen käännytään lapsenvahdin toivossa ja isommat lapset jätetään oman onnensa nojaan. Tai jos tauti on levinnyt akuutiksi, myös lapset sekä isovanhemmat houkutellaan mukaan vapaaehtoisiksi jyväskylän MM-ralleihin.

Rallit on oma maailmansa kulissien takana. Viikon verran vapaaehtoiset antavat itsestään paljon, mm. aikansa, yöunensa ja jalkansa. Mutta saavat vielä enemmän: yhteisön. Ja se on syy, miksi paikalle tullaan. Tapaamaan niitä ihmisiä, joiden kanssa puhutaan viikon verran samaa kieltä taustoista välittämättä.

Aito talkoolainen

Ralleissa on kahdenlaisia työläisiä. Niitä, jotka ovat vapaaehtoisia talkoolaisia ja niitä, jotka eivät. Arvatkaa kummat heistä ovat talkoolaisia ja kummat niitä, joilla on kasvanut k**pä otsaan:

a) Puolitoistametrinen sisupussi Riikka raahaa aitaa Parc Fermén edustalle. b) Hormoonibodarit ajelevat mönkijällä vierestä ja naureskelevat tilanteelle.

a) Täyden vuoron jälkeen porttivahti ei suostu lähtemään paikaltaan pois kun väkeä on liian vähän ja tauot ei pyöri. b) Toinen porttivahti päättää lähteä tasan silloin kun vuoro on merkitty loppuneeksi työvuorolistaan.

a) Varustus: pamppu, käsiraudat, luotiliivit ja kusi päässä. b) Tai varustus: aurinkolasit, sateenvarjo ja kettukarkkia.

a) Sanat: ”Oli tosi hyvä päivä, saatiin tehtyä monta poistoa alueelta.” b) Tai sanat: ”Oli tosi päivä, ei satanut yhtään niin paljon kuin eilen."
Jäniskevennys: tätä kaveria ei tarvinnut poistaa alueelta.

Joskus vuorot venyvät, mutta talkoolainen venyy. Koska kaveria ei jätetä. Kaikki eivät pysty saapumaan paikalle sovittuna aikana syystä tai toisesta, yleensä huonoista sellaisista. Onneksi ne aidot talkoolaiset käyvät kysymässä, ihan vain varmuuden vuoksi, että onhan tarpeeksi porukkaa hommissa. Yleensä se tarkoittaa pikaista komennusta passipaikalle tauottamaan sitä kupla otsassa olevaa talkoolaista, joka ei ole tuntikausiin päässyt tyhjennys- ja täydennystauolle.

Mutta talkoolainen ei valita. Tai jos valittaa, niin syystä.

Niin metsä vastaa, miten sinne huudetaan

Talkoolainen ei ole vain järjestyksenvalvoja, vaan roolit ovat monet. Heidän tehtävänä on mm. kantaa aitaa, puhaltaa pilliin ja erityisesti vastata rallikansan mitä erikoisimpiin kysymyksiin.

”Saanko mennä tuosta suljetun alueen läpi?” - No et saa

"Saako tuonne rallien huoltoalueelle parkkeerata?" - No mitenkähän se menee nyt omasta mielestäsi?

"Saanko ottaa kuvan henkilöistä, jotka mahdollistavat tämän tapahtuman?" - Tottahan toki.

"Miten täältä pääsee pois?" -Sitä tässä ollaan itsekin mietitty, kun tauottajaa ei ole näkynyt.
Vastaus löytyy aina tavalla tai toisella. Kuten kysymykseen tummista pilvistä taivaalla: "Tiiätsä onks noi menossa vai tulossa tänne?" Vastaus on selkeä: ”En osaa sanoa, mutta ei ne tästä ainakaan lähtenyt.”

Aina ei ole hauskaa

Aina tehtävä ei aina ole hohdokkaimmasta päästä. Vesisateen sattuessa voi itse kunkin mielessä olla jotain muuta kuin istua pölyisessä parkkihallissa tai seistä liikenneympyrässä heiluttamassa stop-tikkaria ja väistellä vesisuihkuja. Mutta jonkun nekin duunit on tehtävä.

Sade piiskaa rallitalleja.

Silloin voima löytyy omasta sisusta tai vieruskaverin huonosta huumorista. Tai siitä, että keksii ajanvietettä, joka vie ajatukset pois kipeistä jaloista. Esimerkiksi ”A.E.E on 50 taksia” tarkoittaa ”Aika-Ennen-Esan-tuloa vapauttamaan työvuorolainen on 50 kappaletta ohikulkevaa taksia.” Ajassa mitaten tämä on 25 minuuttia; ajanotto kalibroitu kolmen ja neljän välillä la ja su välisenä ralliyönä.

Lahjomaton järjestyksenvalvoja ei ole lahjaton

Järjestyksenvalvoja on lahjomaton. Jos alue on suljettu, niin silloin ei siitä ole läpikulkua. Paitsi jos alueelle haluaa lakritsinmyyjä tai RedBull -kuski viemään kuormaa. Silloin pieni lahjonta on sallittua, jollei jopa välttämätöntä.

Asiakas: ”Voinko kävellä tästä alueen läpi”.
JV: ”Alue on suljettu, joudutte valitettavasti kiertämään aidan tuolta puolen...”
Samaan aikaan JV:n rinnalle pysähtyy auto, jonka ikkunasta ojennetaan lakritsipussin; auto päästetään saman tien jatkamaan eteenpäin.  Asiakkaan ilme oli näkemisen arvoinen.

Ei se tyhmä ole, joka pyytää, vaan se joka ei osaa antaa lahjusta ja joutuu kävelemään pidemmän matkan.

Ansaitse ruokasi

Muriseva vatsa saa helpotuksen Kyökissä. Jokainen järjestyksenvalvoja tietää, että kahvipaikan lisäksi Kyökki on yleinen tietotoimisto. Kyökin tytöt tietävät, kuka on missäkin pisteessä valvomassa, kuinka kauan heillä on mennyt viime tauosta ja kenellä on vuoro seuraavana yönä.

Kun on tehnyt pitkän vuoron, pelkästään jo automaattikahvi maistuu taivaalliselta. Mutta vain jos ansaitset ruokasi. Niille JV:lle, jotka eivät sitä tee, on toteutettu esterata keittiöön. Esteradan aikana pitää löytää ruokailuvälineet eri puolilta keittiötä ja tehdä vaativia tehtäviä ruoan eteen. Kun olet suoriutunut radasta, olet ansainnut ruokasi.

Joskus tauot venyvät ja nälkä ehtii yllättämään vahtivuorolla. Tilatun perhepizzan syönti vartiossa ei näytä nohevalta, joten siinä vaiheessa kannattaa tehdä erikoistilaus: "Blenderöity kinkku-ananas-aurajuustopizza juomapullossa". Maistunee paremmalta kuin kuulostaa.

Jos oikein hyvin tekee työnsä, on ansainnut skumpat VIP-alueella. Mutta se on tarkoitettu vain niille, jotka ovat tehneet myös muiden työt.

Lopuksi

Kun loppuviikosta jalat on teipattu kasaan jeesusteipillä ja pohkeet huutavat hoosiannaa, levottomat jalat saavat aivan uuden merkityksen. Silloin osaa arvostaa elämän pieniä asioita, kuten hyviä kenkiä. Silloin voi myös tehdä sen, minkä on aina aiemmin jättänyt tekemättä. Hankkia Crocsit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti